Pienillä vastuullisislla teoilla yritys voi antaa ison panoksen ympäristön hyvinvointiin

Vastuullisuus toiminnassa on monesti koettu korulauseiksi, joilla ei ole käytännön toiminnan kanssa mitään tekemistä. Erityisesti pienten valmistavan tason yritysten arjessa ympäristön tilaan vaikuttavat teot eivät välttämättä ole jokapäiväisessä pohdinnassa. Hollolalaisessa Ekomuovi Oy:ssä vastuullisuus on otettu osaksi yrityksen toimintamallia. Pienin arjenteoin ja isoin linjauksin toimintaa voidaan kehittää vastuullisemmaksi liiketoiminnan kasvaessa.

Muovit mahdollistavat fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämisen, uusiutuvan energian maksimaalisen hyödyntämisen, puhtaan veden kuljettamisen, elintarvikkeiden hygieenisyyden ja modernit lääketieteelliset innovaatiot. Muovi on kevyt, energiatehokas ja helppo muotoilla lähes mihin tahansa käyttötarkoitukseen. Ekomuovi rakentaa erilaisista muovimateriaaleista asiakkaan toiveiden mukaisia lopputuotteita toimitiloissaan Hollolassa.

– Vaikka muovi raaka-aineena koetaan ympäristöä kuormittavaksi, on se oikein käytettynä monesti hyvä valinta. Muovituotteiden käyttöikä on pitkä, sillä materiaalina se ei kärsi samanlaisesta käytönaikaisesta vaurioitumisesta kuin esimerkiksi metallit, myynnistä vastaava Marko Tuominen Ekomuovista kertoo.

Tilaukset ja valmistuserien koot vaihtelevat eri kuukausien välillä. Koska tuotannossa rakennettavat tuotteet poikkeavat lähes aina toisistaan jollain tavoin, on tuotannonsuunnittelulla iso rooli kustannusten ja materiaalihävikin syntymisessä.

– Tuotannon suunnittelussa lähdemme materiaalihävikin minimoimisesta. Osien mitoittaminen ja rakenteiden hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa paljon syntyvän hävikin määrään, tuotannosta vastaava Simo Kokko Ekomuovista kertoo.

Kaikki Ekomuovin rakentamat tuotteet paitsi suunnitellaan, myös rakennetaan yhdessä paikassa mikä tekee toiminnasta ketterää. Omasta takaa löytyvä suunnittelu takaa joustavuutta myös tuotantoprosessiin sillä, tuotteiden siirtyminen suunnittelupöydältä tuotantoon voi hätätilanteessa tapahtua tunneissa.

Lajittelu ja kierrätys on arkipäivää

Muovit on mahdollista kierrättää ja käyttää uudestaan useita kertoja. Muovien kierrätys ja hyötykäyttö onkin yleistynyt suurin askelin ja nykyään esimerkiksi Euroopassa, monessa maassa yli puolet muovituotteista kierrätetään. Muovin kierrättäminen onkin osa Ekomuovin toimintatapaa.

– Lopputuotteiden rakentamisessa meillä syntyy ns. hukkapaloja, levyleikkauksen yhteydessä. Näitä paloja pystytään suoraan hyödyntämään pienempien elementtien raaka-aineena. Tämän lisäksi tuotteista syntyy ns. muovipurua, kun osia istutetaan toisiinsa ja niitä höylätään sopiviksi. Kaikki tämä muoviaines kerätään talteen lajiteltuna muovityypeittäin, toimitusjohtaja Tero Tupakka Ekomuovilta kertoo.

Tuotteiden valmistuksessa syntyvää PP- ja PEH-muoviaineista toimitetaan uudelleen jalostukseen vuositasolla 5000-10 000 kg. Jokainen uusiokäyttöön päätynyt raaka-aine erä, paitsi vähentää uuden materiaalien tuotanto painetta, poistaa kyseisen aineksen kuormittamasta ympäristöä.

– On tärkeää, ettei tuotannossamme syntyvä muovipuru päädy kuormittamaan ympäristöä jätteenä vaan se hyödynnetään uudelleen. Uusiokäytetty muovimateriaali ei eroa laadullisesti uudesta materiaalista, Tero Tupakka jatkaa.

Tuotantotiloissa on lisäksi jätteiden lajittelua varten, jos jonkinlaista säiliötä. Näin kaikelle löytyy helposti oikea säiliö, eikä sekajätteeseen päädy mitään kierrätyskelpoista. Säiliöt viedään sitten täyttymisen jälkeen kootusti eteenpäin kierrätettäväksi.

– Törmäämme työmailla vanhojen rakenteiden ja säiliöiden purkuun. Näiden töiden yhteydessä lajittelun tärkeys korostuu, sillä valitettavasti joskus joukossa on myös sellaisia materiaaleja, jotka eivät enää ole uudelleen käytettävissä. Tarkalla lajittelulla uudelleenkäytettävien aineksien määrää saadaan oleellisesti pienennettyä, Marko Tuominen kertoo.

Aurinko tuottaa toimitiloihin sähköä

Vastoin yleistä kuvaa, Suomi on aurinkoenergian tuotantopotentiaaliltaan Keski-Euroopan maiden veroinen maa. Pimeitä talvia kompensoi valoisa kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri.

Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on toistaiseksi alle prosentin luokkaa (0,2 %), mutta tilanne muuttuu tulevaisuudessa. Vuodesta 2016 lähtien aurinkosähkön verkkoon kytketty kapasiteetti Suomessa on tuplaantunut vuosittain.

– Vaikka Lahti on edelläkävijänä luopunut kivihiilestä energiantuotannossa, tulee siirtyminen fossiilisista polttoaineista maailmanlaajuisesti muihin vaihtoehtoihin kestämään pitkään. Katsoimme, että vastuullisena yrityksenä voimme osaltamme vähentää maapallon hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on aurinkopaneelien asentaminen oman tuotantohallimme katolle, Tero Tupakka kertoo.

PlayGreen toimitti järjestelmän avaimet käteen -toimituksena. Rakennuksen katolla on yhteensä 110 paneelia, joista jokaisen teho on 375 Wp. Järjestelmä on rakennettu siten, että paneeleilla tuotettava sähkö syötetään suoraan käyttöön ilman akkuvarauksia, koska sähkön pääkäyttöajankohta on sama kuin tuottoajankohta eli päiväsaika. Tulevaisuudessa laitos skaalautuu helposti suuremmaksi ja siihen on liitettävissä älykäs energiaa varastoivat akut.

– Järjestelmä on huoltovapaa n. 3040 vuoden käyttöiällä, jonka aikana ainoastaan yksittäinen invertteri voi tarvita uusimista. Järjestelmä kestää Suomen sääolosuhteet ilman erillisiä toimenpiteitä, eli jos paneelien päältä ei halua talvisin poistaa lunta ja jäätä, se ei ole tarpeen, Tuukka Hämäläinen projektin toteuttaneesta PlayGreen Oy:stä kuvailee järjestelmää.

Järjestelmällä saatava sähköntuotto vaihtelee Suomen vuodenajoista johtuen ja sähköä järjestelmällä saadaan parhaiten kevät-kesä-syksy aikaan, jolloin auringonvaloa on runsaammin. Tällöin aurinkopaneeleilla voidaan tuottaa jopa 30 % sähkön kokonaistarpeesta.

Olemassa olevan tuotantohallin katolle aurinkopaneelit nousivat huhtikuussa 2021, jolloin ne pääsevät heti tosi toimiin kesän koittaessa.

– Tottakai minua kiinnostaa myös kustannusvaikutukset. Odotan mielenkiinnolla, millaisia vaikutuksia aurinkopaneeleilla on yrityksemme sähkönkulutukseen, Tero Tupakka kertoo.